Sielun silmillä maailman äärissä

Frendien Joeylla ja Chandlerilla oli sellainen, miksei siis meilläkin? Kana siis. Jokaisella ryhmäkokoonpanolla pitäisi olla joko yhteinen motto tai maskotti. Meidän ajatuksemme risteilevät liian eri reittejä moton muovaamiseen, joten jäljelle jää maskotti. Sielun silmillä osa meistä jo näki Essi -kanan (se on sen ennalta päätetty nimi) tepastelemassa luokkahuonetta ristiin rastiin, nokkien sille heitettyjä siemeniä. JP ei torpannut ajatusta täysin, vaikka taisikin nähdä oman sielunsa silmillä jotain vähemmän mairittelevaa. HANJI läpäisi tuomarin tarkastuksen ja myös sen löytää nyt youtubesta; http://www.youtube.com/watch?v=TJDtfIRsXI0. Editointipöydälle seuraavaksi nousivat vaha-animaatio "Ystävänpäivä" sekä legoanimaatio "Talonrakennus". Niiden työstö jatkuu huomenna ja tiedossa on jälleen kerran, huolimatta toisenlaisista yrityksistä, jotain niin eeppistä että tietokoneet meinaavat kaatua. Niiden kaksoisolennot, joita odotamme kuin kuuhullut, seilaavat jossain maailman merillä (minä veikkaan sijainniksi jotain Intian lähiseutua). Päivän aikana minun saksan kielen sanastoani kartutettiin lausahduksella, jota tulen tarvitsemaan kun seuraavan kerran hajotan retkeilyvarpaani. Virallisen kouluajan ulkopuolella pohdimme vielä Mikko Kuustosen ihanuutta sekä loimme ex-tempore lyhytelokuvan käsiksen, jossa Jari Sillanpää paljastuu vampyyriksi ja minä päädyn löytämään sielunveljen Jonne Aaronista kesämökin terassilla, yhdessä valkovenäläisen kanssa. Myös Veikko kertoi hurjasta ja kokemusrikkaasta matkastaan 70 -luvun Amerikassa, ollappa yhtä rohkea! Näin tänään, hasta mañana todo! -Serena-